Kysymyksiä

Kysymyksiä aurinkosähköstä

Tällä palstalla olen käsitellyt aurinkosähköstä minulle esitettyjä kysymyksiä seuraavien otsikoiden alla. Jos oma kysymyksesi ei ole vielä listalla voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse vesamattipuro@gmail.com osoitteen avulla.

Ilmoita minulle myös virheistä tai puutteista tällä sivustolla, kiitos!

Rakennetaan aurinkosähköä yhdessä taas 2018!

Vesa-Matti Puro, puhelin 044-0396461

Sisällysluettelo

Tämän kysymyspalstan otsikot, joiden alle kysymykset on lajiteltu ovat:

  • Aurinkosähkö Suomessa
  • Aurinkosähkövoimalan rakenne
  • Invertteri
  • Aurinkopaneelit
  • Aurinkosähkön kytkentä verkkoon
  • Sähkön myynti
  • Puhtaanapito ja kestävyys
  • Takuut
  • Vakuutukset
  • Verotus

Tämä verkkosivusto on tulossa osoitteeseen http://aurinkovirta.fi, jolta löydät 2014-2016 palvelleen sivuston ennen tämän uuden version valmistumista.

http://yhteistilaus.fi osoite oli käytössä 2013 ystäväni Petrin kanssa vetämän ensimmäisen yhteistilauksen aikana ja olen ottamassa tätä verkkotunnusta uudelleen käyttöön 2017 lopusta alkaen.

Aurinkosähkö Suomessa

Kysymys: Kuinka paljon aurinkosähköjärjestelmä tuottaa Etelä-Suomessa?

Vastaus: 1 kWp aurinkosähköjärjestelmä tuottaa hyvässä sijoituspaikassa katolla etelään Etelä-Suomessa reilut 800 kWp eli:

Aurinkopaneeliston kWp tuottaa Etelä-Suomessa hyvällä paikalla x kWh sähköenergiaa vuodessa

Hieman isompien maatilakokoluokan aurinkosähköjärjestelmien tuottoja hyvässä sijoituspaikassa katolla etelään Etelä Suomessa:

Hieman isompi maatilakokoluokan paneelisto tuottaa sähköenergiaa vuodessa

1 kWp aurinkopaneeliston tuotanto vaihtelee Suomessa noin 550-950 kWh vuodessa riippuen sijoituspaikan aurinkoisuudesta, paneeliston suunnasta ja kallistuksesta sekä sijoituspaikan varjostuksista. Sijoituspaikan sähköntuotantoa voi arvioida netistä löytyvällä PVGIS-laskurilla.

Tuotanto vaihtelee myös vuodesta toiseen. Eri vuosien kuukausien sähköntuotanto voi poiketa huomattavasti, mutta vuosien välillä vaihtelut ovat pienempiä.

Osa tuottamastasi aurinkosähköstä jää omaan käyttöösi, osan myyt sähköntoimittajallesi. Nämä osuudet riippuvat omasta vuosikulutuksestasi ja sen jakautumisesta kuukausittain ja tunneittain.

kWp on aurinkopaneeliston huipputehon yksikkö mitattuna mm. 1000W/m2  kohtisuoran auringonpaisteen standardiolosuhteissa. Noin neljä nykyaista aurinkopaneelia on 1kWp.

Kysymys: Näenkö jostakin miten aurinkosähköjärjestelmät oikeasti tuottavat Suomessa?

Vastaus: SMA-invertterivalmistajan verkkopalvelusta http://www.sunnyportal.com >> “Publicly available PV systems” löytyy useita satoja Suomessa toimivia aurinkosähköjärjestelmiä ja palvelusta voi seurata näiden voimaloiden toimintaa sekä lähes reaaliajassa että kuukausia ja vuosia taaksepäin palvelun säilyttämien tilastojen avulla.

Aurinkosähkövoimalan rakenne

Kysymys: Mistä osista aurinkosähkövoimala muodostuu?

Vastaus: Aurinkosähkövoimala koostuu esim. seuraavista osista:

  • verkkoinvertteri (lyhyesti invertteri),
  • aurinkopaneelit (esim. 4-266 kpl),
  • aurinkopaneelien kiinnitysteline esim. katolle,
  • aurinkosähkökaapeli, jolla aurinkopaneelit yhdistetään verkkoinvertteriin,
  • potentiaalintasauskaapeli, jolla kiinnitysteline yhdistetään potentiaalintasauskiskoon,
  • verkkoyhtiön vaatima lukittavissa oleva turvakytkin, ja
  • vikavirtasuoja ja johdonsuojakatkaisija.

Kysymys: Onko aurinkosähköjärjestelmässä akkuja?

Vastaus: Ns. verkkoonkytketyssä aurinkosähköjärjestelmässä, joita tämä verkkosivusto pääasiassa käsittelee,  ei käytetä akkuja. Tällä tavalla aurinkosähköjärjestelmästä saadaan yksinkertainen, edullinen ja huoltovapaa. Nyt rakennettuu aurinkosähköjärjestelmään voidaan helposti lisätä akut tulevaisuudessa, kun niiden hinta on pudonnut esim. puoleen nykyhinnoista. Tämä tapahtuu ennusteeni mukaan noin 2020 mennessä. Rakenna siis aurinkosähköjärjestelmä ilman akkuja nyt ja lisää akut ja erillinen akkuinvertteri nykyiseen järjestelmään, kun tämä tulee taloudellisesti kannattavaksi.

Akkuja käytetään nykyään toki ns. off-grid tai mökkijärjestelmissä, joita ei ole kytketty sähköverkkoon. Näissä järjestelmissä on tyypillisesti lataussäädin, 1-4 aurinkopaneelia ja lyijyakut. Osassa järjestelmiä on myös aggregaatti varmistamassa sähkönsaantia pilvisinä aikoina ja myhään syksyllä ja talvella.

Invertteri

Kysymys: Mikä on invertteri?

Vastaus: Invertteri on laite, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran kiinteistössä käytettäväksi vaihtovirraksi, joka voidaan syöttää sähköverkkoon.

Invertteriä voidaan kutsua myös sen muilla nimillä vaihtosuuntaaja (tuottaa vaihtovirtaa), verkkoinvertteri (kytketään sähköveron rinnalle) tai taajuusmuuntaja (muuntaa taajuutta), riippuen mitä halutaan korostaa.

Kysymys: Millaisen invertterin hankin?

Vastaus: Invertterin kytkentä Suomen sähköverkkoon on helpointa, kun se on VDE-AR-N-4105 -standardin mukainen ja konfiguroitu ko. standardin mukaisilla Saksan asetuksilla jo tehtaalla.

Aurinkovirta-yhteistilauksessa on käytetty lähes poikkeuksetta saksalaisvalmisteista 3-vaiheista SMA Sunny Tripower -invertteriä ja erityisesti tämän invertterin 5-9 kWp -malleja omakotitaloissa ja 20-25 kWp -malleja maatiloilla. Pienemmissä kohteissa on ollut käytössä saman valmistajan 1-vaiheiset SMA Sunny Boy 1.5 ja 2.5 -invertterit.

Kysymys: Millaisia ominaisuuksia hyvällä invertterilla on?

Vastaus: Verkkoinvertterin tulee olla:

  • laadukas ja pitkäikäinen,
  • ominaisuuksiltaan monipuolinen,
  • 3-vaiheinen,
  • laajennettavissa,
  • standardinmukainen, ja
  • edullinen.

Invertterin tulee olla laadukas ja pitkäikäinen, koska sen tulee kestää 15 vuotta ja yli vaativia olosuhteita ja tuottaa sähköä ilman ongelmia. Itse tutkin eri invertterivalmistajien tuotteet 2012 ennen ensimmäistä yhteistilausta ja SMA:n tuotteiden ominaisuudet ja valmistus tekivät minuun vaikutuksen. Mm., että DC-ylijännitteiltä suojaavat osat on tehty vaihdettaviksi ja miten tuotteet Saksan tehtaalla valmistetaan ja testataan: https://www.youtube.com/watch?v=2qk5vxWY46A

Invertterin haluttuja ominaisuuksia ovat mm.:

  • hyvä hyötysuhden aurinkosähkön muunnossa verkkosähköksi,
  • mahdollisuus asentaa invertteri sisälle tai ulos,
  • hyvä passiivinen ja aktiivinen jäähdytys,
  • nettiliitäntä tuotannon seurantaa varten, ja
  • ohjausrele tuotannon mukaan tapahtuvaa ohjausta varten (vakiona 5-12kVA Tripower-malleissa).

Invertterin tulee olla 3-vaiheisen, koska tällaisen invertterin avulla saa aurinkosähkön talon jokaiseen pistorasiaan ja kaikkien 3-vaiheisten järjestelmien, kuten lieden, lämpöpumpun, lämmitysvastusten ja sähkökiukaan käyttöön.

Invertterissä on hyvä olla laajennusmahdollisuus erillisillä osilla tapahtuvaan tarkempaan sähkön kulutuksen mittaukseen, sähkön käytön ohjaukseen sekä akkupohjaisen sähkövaraston ohjaukseen.

Tällainen invertteri on Aurinkovirta-tilauksissa käytetty SMA Sunny Tripower -mallisto:

  • 5kVA/5kW SMA Sunny Tripower 5000TL,
  • 6kVA/6kW SMA Sunny Tripower 6000TL,
  • 7kVA/7kW SMA Sunny Tripower 7000TL,
  • 8kVA/8KW SMA Sunny Tripower 8000TL,
  • 9kVA/9KW SMA Sunny Tripower 9000TL,
  • 15kVA/15kW SMA Sunny Tripower 15000TL,
  • 20kVA/20kW SMA Sunny Tripower 20000TL,
  • 25kVA/25kW SMA Sunny Tripower 25000TL, ja
  • 50kVA/50kW SMA Sunny Tripower CORE1.

SMA Sunny Tripower ei ole markkinoiden halvin invertteri, mutta muuttuu edulliseksi sen pitkäikäisyyden ja edullisen hankintakanavan takia.

Kysymys: Hankinko 1-vaihe- vai 3-vaiheinvertterin?

Vastaus: Jos haluat vakavissasi tuottaa aurinkosähköä niin hanki 3-vaiheinvertteri. Tällöin tuottamasi aurinkosähkö on käytössä jokaiselle talosi sähkölaitteelle riippumatta verkkoyhtiön käyttämästä mittaustavasta. Carunan ja Vantaan Energia Sähköverkot verkoissa myös 1-vaiheinvertteriä voi harkita, jos haluaa hankkia pienen aurinkosähköjärjestelmän.

Suomessa sähköverkkoon liitettävän 1-vaiheinvertterin maksimikoko on 3,68kW (16A). Valitse 1-vaiheinvertteri, jos aurinkosähköjärjestelmä on erityisen pieni, kuten 1-2 kWp. Jos aurinkopaneelien sijoituspaikkaan mahtuu vain 4-9 aurinkopaneelia, harkitse 1-vaiheinvertteria. Joissakin vanhoissa kiinteistössä asunnon sähköliittymä voi olla 1-vaiheinen, jolloin liittymä pitää joko vaihtaa 3-vaiheiseksi tai käyttää 1-vaiheista invertteriä.

3-vaiheinvertteria suosittelen 10 paneelista lähtien suurempiin aurinkosähköjärjestelmiin.

Kysymys: Haluan pienen invertterin, minkä ostan?

Vastaus: SMA:lla on 1-vaiheiset invertterit 1,5 kVA/kW SMA Sunny Boy 1.5 ja 2,5 kVA/kW SMA Sunny Boy 2.5 -invertterit, joita voi suositella. SMA on julkaissut nämä invertteri 2015 keväällä ja näitä on tullut yhteistilauksessa Suomeen jo toistakymmentä kappaletta.

Näissä inverttereissä on verkkoyhteys sekä WLAN että Ethernet yhteyksillä ja mahdollisuuden liittää invertteri sunnyportal.com -palveluun. Invertteri on muuntajaton (eli äänetön). Invertteriin voidaan suoraan kytkeä myös SMA Energy Meter -energiamittari, jolloin sunnyportal.com – palvelu osaa näyttää käytetyn sähkön eriteltynä ostettuun ja omaan sähköön jaoteltuna sekä tuotetun
sähkön jaettuna itse käytettyyn ja myytyyn sähköön.

Kysymys: Mihin asennan invertterin?

Vastaus: Asenna invertteri mahdollisimman viileään paikka, jotta sen jäähdytys toimii hyvin.

Invertteri kannattaa asentaa viileään sisätilaan tai, jos sellaista ei löydy ja invertterivalmistaja sallii niin lämmittämättömään rakennukseen tai ulos pohjoispuolelle, mielellään katoksen tai ainakin räystään alle.

Jätä invertterin ympärille valmistajan vaatima tila jäähdytyksen vaatimaa puhallusta varten. Ota huomioon lapset asentamalla invertterin riittävän korkealle.

Tilassa, joka ei jäädy talvella, invertterin elektroniikka altistuu pienemmille lämpötilanvaihteluille kuin ulkona, mikä on hyvä.

Kysymys: Aiheuttaako invertteri häiritsevää ääntä?

Vastaus: Muuntajan sisältävä invertteri saattaa aiheuttaa muuntajasta tulevaa hurinaa. Muuntajattomasta SMA Sunny Tripower -invertteristä ei yleensä kuulu ääntä.

Nuori henkilö saattaa kuulla vanhemmille henkilöille kuulumattoman korkean äänen myös SMA Sunny Tripower -invertteristä. Invertteri on kuitenkin parasta asentaa muihin kuin asuin- tai työtiloihin. Osa muiden valmistajien muuntajattomistakin inverttereistä aiheuttaa yleisesti kuultavan sirinän, joka voimistuu kun aurinko paistaa enemmän. Tämä kannattaa tarkistaa itse muita kuin SMA-invertteria hankittaessa.

Aurinkopaneelit

Kysymys: Mikä on aurinkopaneeli?

Vastaus: Aurinkopaneeli on levynmuotoinen elektroninen laite, joka muuntaa auringon säteilyä tasavirraksi. Verkkoon kytkettävät nykyaikaiset aurinkopaneelit muodostuvat yleensä 60 tai 72 piikennosta ja tällaisten aurinkopaneelien tehot vaihtelevat yleensä 265-300W välillä (2018).

Aurinkopaneelin virallisempi nimi on valosähköinen paneeli (engl. photovoltaic panel, PV panel).

Useamman sarjaan kytketyn aurinkopaneelin ketjua kutsutaan paneeliketjuksi. 3-vaihejärjestelmiessä yleensä kytketään 10-21 aurinkopanelia sarjaan, jolloin tällaisen paneeliston jännite on 300-1000V -40°C – +40C lämpötilassa.

Kysymys: Mihin asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Asenna aurinkopaneelit mahdollisimman aurinkoiseen ja varjottomaan paikkaan. Yleensä tällainen paikka löytyy mahdollisimman korkealta, kuten talon tai konehallin katolta. Tarkista että aurinko paistaa varjotta katolle ainakin 9 – 15 välisenä aikana, mieluiten pidempäänkin. Paranna tilannetta tarvittaessa moottorisahalla, kaatamalla varjostavat puut ja istuttamalla tilalle matalampia puita kuten omena- tai luumupuita.

Vasta jos kattoa ei voi käyttää sen pienen koon tai asbestipitoisen kattomateriaalin takia, harkitse
telineasennusta aurinkoiseen paikkaan, kuten mäen päällä tai pellon reunassa.

Kysymys: Mihin suuntaan asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Omaan käyttöön sähköä tuotettaessa aurinkopaneeliston suunta on jokin suunta idän ja lännen välissä. Varjoton paikka on suuntaa tärkeämpi. Oikea suunta on tiettyä kallistusta tärkeämpi. Itä- ja länsilappeet tai kaakko- ja lounaislappeet voivat olla etelälapetta parempia, kun verrataan sähkön saamista omaan käyttöön. Paneelien jakamista kahteen suuntaan kannattaa harkita omaan käyttöön jäävän sähkön määrän suurentamisen takia.

Tutustu haluamasi suunnan tuotantoarvioon PVGIS-aurinkosähkölaskurin avulla ennen suunnitelmien toteuttamista:
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

Kysymys: Mihin kallistukseen asennan aurinkopaneelit?

Vastaus: Asenna aurinkopaneelit katon lappeen suuntaisesti samaan kallistuskulmaan kuin katon lapekin. Ainoastaan tasakatolla tulee käyttää kallistuskulmaa lisääviä telineitä, tasakatolla kallistuskulmaksi valitaan nykyään 15 astetta. Kallistuskulma vaikuttaa sekä maksimituottoon vuoden sisällä että tuotannon jakautumiseen päivän sisällä. Loiva kattokulma jakaa tuotannon paremmin päivän sisällä ja loiva kattokulma tuottaa sähköä paremmin pilvisellä säällä.

Kysymys: Missä maassa aurinkopaneelit valmistetaan?

Vastaus: Aurinkovirta-tilauksessa tähän mennessä käytetyt:

  • Heckert NeMo 60P 2.0 265 (2017),
  • Heckert NeMo 60P 255 (2014-2017),
  • Heckert NeMo P220 (2014),
  • Heckert NeMo P210 (2013), ja
  • Cenctrosolar S-Class Vision 220 (2013-2014)

aurinkopaneelit valmistetaan Saksassa. Heckert Solar GmbH:n (http://www.heckertsolar.com/en.html) tehdas sijaitsee Keski-Saksassa Chemnitzissa lähellä Tsekin rajaa.

Suurin osa maailmassa myydyistä aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa, mutta Aurinkovirta-tilauksessa on päädytty saksalaiseen paneeliin laatu-, eettisistä -, ympäristö- ja kuljetukseen liittyvistä syistä osallistujien tekemän valinnan pohjalta.

Kysymys: Minkä kokoinen on 265W aurinkopaneeli?

Vastaus: 265W tehoinen Heckert neMo 60P 2.0 265 -aurinkopanelin koko on 1670 x 1006 mm. Tämän aurinkopaneelin paino on 18,3kg. Tässä aurinkopaneelissa on 38 mm paksu alumiinikehys.

2014-2017 välillä käytetyn Heckert NeMo 60P 255 -aurinkopaneelin vastaavat tiedot olivat: 255W, 1640 x 991 mm, 17,7kg ja 38 mm.

Kysymys: Kuinka paljon tilaa aurinkopaneeli vaatii?

Vastaus: Aurinkopaneeli vaatii tilaa oman pinta-alansa verran sekä 22-24 mm välin vierekkäiseen aurinkopaneeliin verran tilaa.

Heckert NeMo 60P 2.0 265 -aurinkopaneelin itsensä vaatima tila on 1670 x 1006 mm = noin 1,68.

Kysymys: Kuinka paljon tilaa vaatii 5 kWp tehoinen aurinkopaneelisto?

Vastaus: Yksi moderni 265W aurinkopaneeli vaatii katolta tilaa noin 2 tilaa, kun otetaan huomioon sekä aurinkopaneelin alle jäävä tila, että paneeliston ympärille vaadittava tila. 20 aurinkopaneelin muodostaman 5,3kWp aurinkopaneeliston alle jää tilaa noin 35m², kun otetaan huomioon aurinkopaneeliston ja aurinkopaneelien välien vaatima tila.

Aurinkopaneelisto vaatii paneelien lukumäärän tai tehon perusteella noin tämän verran tilaa katolta

Suunnittelijalle on helpompi kommentoida järkevää aurinkopaneeliston kokoa, kun kerrot hänelle kattosi lappeen koon esim. 12x5m kuin, että kertoisit tilaa olevan 60m². Esim. “Katolla on tilaa 10×3,3m etelään osoittavalla lappeella” tai “Katolla on tilaa 9x4m sekä itä- että länsilappeella”.

Kysymys: Monestako aurinkopaneelista 5kWp tehoinen aurinkopaneelisto muodostuu?

19 x 265W = 5035W
20 x 265W = 5300W

Noin 5kWp järjestelmä muodostuu siis minimissään 19 kpl 265W aurinkopaneelista, mutta 19 paneelista ei saa fiksun näköistä järjestelmää oikein millekään muulle katolle kuin noin 20m pitkän rakennuksen lappeelle. Jotkut kauppiaat yrittävät ehkä hämätä asiakasta mainostamalla 19 paneelin järjestelmää 20 paneelin sijaan, koska tällöin hinta sadaan näyttämään mainoksessa noin 250-300 euroa edullisemmalta, kun asiakas ehkä kuitenkin lopulta valitsee ulkonäkösyistä 2×10 paneelin konfiguraation.

Mielestäni rehellinen vastaus on: “5kWp tehoinen aurinkopaneelisto muodostuu 20 aurinkopaneelista ja paneeliston teho on tällöin 5,3kWp.”

Kysymys: Minulle tarjotaan halpoja (käytettyjä) ohutkideaurinkopaneeleja, ostanko?

Vastaus: Jos haluat yksinkertaisen ja pitkäikäisen aurinkosähköjärjestelmän ilman monimutkaista päänvaivaa niin älä osta.

Ohutkidepaneelit vaativat yleensä invertterin, joka sisältää muuntajan, nämä ovat nykyään harvinaisempia. Ohutkidepaneelien jännite on suuri, joka rajoittaa sarjaan kytkettävien aurinkopaneelien lukumäärää ja suuremmissa järjestelmissä vaatii useiden rinnakkain kytkettävien paneeliketjujen käyttöä. Tämä taas vaatii yleensä näiden ketjujen suojausta sulakkeiden tai estodiodien avulla, lue yksityiskohdat paneelien asennusohjeesta. 100-130W ohutkidepaneelit vaativat yli kaksinkertaisen määrän kiinnikkeitä 265-270W monikidepaneeleihin verrattuna ja tämä tietää kaksinkertaisia telinekustannuksia. Ohutkideaurinkopaneeleihin liittyy muutama muukin tekninen kysymys, jotka haluat selvittää ennen kuin ostat niitä.

 

Aurinkosähkön kytkentä verkkoon

Kysymys: Miten verkkoyhtiö suhtautuu aurinkosähköön?

Vastaus: Nykyään verkkoyhtiöt suhtautuvat aurinkosähköön pääasiallisesti positiivisesti. Oma verkkoyhtiösi antaa luvan aurinkosähköjärjestelmän kytkentään pyydettäessä, kunhan käytät vaadittujen standardien mukaisia laitteita ja teetät sähkötyöt ammattilaisella.

Pieni vähemmistö verkkoyhtiöistä käyttäytyy edelleen vähemmän positiivisesti, mutta älä anna tämän vaikuttaa omaan toimintaasi.

Kysymys: Mitä vaatimuksia verkkoyhtiöillä on?

Vastaus: Yksinkertaistettuna verkkoyhtiön vaatimukset toteutuvat seuraavilla toimenpiteillä:

  1. aurinkosähköjärjestelmän invertteri tilataan VDE-AR-N-4105 -suojausstandardin mukaisilla Saksan asetuksilla,
  2. aurinkosähköjärjestelmän sähköt asentaa Tukes-numeron omaava sähköurakoitsija,
  3. aurinkosähköjärjestelmään asennetaan turvakytkin (yleensä ulkoseinään), jolla invertterin tuotannon saa katkaistua, ja
  4. takasyöttövaara-varoitukset löytyvät kiinteistön sähkökeskuksista sekä ohjeet invertterin kytkemiseksi irti verkosta löytyvät rakennuksen pääkeskuksesta.

Kysymys: Minkä tehoisen aurinkosähköjärjestelmän voi kytkeä omakotitalon sähköliittymään?

Vastaus: Tarkista sähköliittymäsi pääsulakkeiden koko esimerkiksi siirtolaskusta. Omakotitaloissa yleiseen 3x25A pääsulakkeilla varustettuun sähköliittymään voit liittymän tehon puolesta kytkeä korkeintaan 3 x 230V x 25A = 17250W eli noin 17kW tehoisen aurinkosähköjärjestelmän. Tämä tehoraja on liittymään kytkettävän invertterin maksimiteho.

Sallitu invertterin maksimikoko sähköliittymän pääsulakkeiden perusteella
Sallitu invertterin maksimikoko sähköliittymän pääsulakkeiden perusteella

3x35A suurempien liittymien yhteydessä on yleensä otettava huomioon myös muita sähköliittymän ominaisuuuksien rajoitteita. Tämä koskee myös pienempiä liittymiä, jos asut haja-asutusalueella, sähköliittymäsi on kaukana muuntajasta tai sähköliittymäsi oikosulkuvirta on muusta syystä alhainen. Pieni oikosulkuvirta saattaa asettaa rajoituksia aurinkosähköjärjestelmän invertterin maksimiteholle. Tällaisessä tilanteessa keskustele mahdollisista vaihtoehdoista ensin aurinkosähköasiantuntijan ja sitten verkkoyhtiösi kanssa.

Kysymys: Veloittaako verkkoyhtiö aurinkosähköjärjestelmän kytkennästä?

Vastaus: Verkkoyhtiö ei erikseen veloita mikrotuotannoksi luettavan aurinkosähköjärjestelmän kytkennästä, kun järjestelmä kytketään olemassa olevaan kulutusliittymään.

Älä hyväksy ehdotuksia verkkoyhtiöltäsi tarkastamatta heiltä tarkoittaako ehdotettu lisäys tai toimenpide sinulle maksuja aurinkosähkön liittämisen yhteydessä, näin ei tulisi olla. Jos kuitenkin saat laskun verkkoyhtiöltäsi niin tarkasta se yhdessä aurinkosähköasiantuntijasi kanssa. Mietitään yhdessä mitä voit tällaisessa tilanteessa tehdä.

Kysymys: Kuka kytkee aurinkosähköjärjestelmän sähköverkkoon?

Vastaus: Aurinkosähköjärjestelmän kytkennän tekee ja työn laskuttaa sähköurakoitsija, jonka itse otat tekemään aurinkosähköjärjestelmässä tarvittavat sähkötyöt.

Verkkoonkytkettävien aurinkosähköjärjestelmien kiinteiden sähköasennusten tekeminen on Suomessa luvanvaraista.

Kysymys: Kuinka paljon verkkoyhtiö veloittaa aurinkosähkötuotannon siirrosta verkkoon?

Vastaus: Aurinkosähköjärstelmien tuottama sähkö kuluu ensisijaisesti kiinteistön omassa kulutuksessa ja ylijäämä myydään sähköyhtiölle, jolloin se on siirrettävä verkon kautta. Sähköyhtiö maksaa sinulle myymästäsi ylijäämäsähköstä, mutta sinä maksat myydyn sähkön siirron kustannukset siirtolaskullasi. Tällaisen tuotetun aurinkosähkön ylijäämän siirrosta verkkoon tapahtuvan veloituksen suuruus riippuu verkkoyhtiöstä, mutta sille on määrätty maksimihinta sähkömarkkina-asetuksessa.

Toisinaan verkkoyhtiö ei veloita siirrosta mitään, koska kyse on kokonaisuuden kannalta hyvin pienestä maksusta. Yleensä verkkoyhtiö kuitenkin perii tuotannon siirrosta sähkömarkkina-asetuksen (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090065) salliman maksimimäärän eli 0,07 snt/kWh + alv suuruisen tuotannon siirtomaksun. Tämä siirtomaksu on noin 50x pienempi kuin siirtomaksu, jonka maksat ostetusta sähköstä. Esim. 1000 kWh siirto verkkoon aurinkosähkön ostajalle maksaa vain 0,70 EUR + alv. Siirtomaksuun lisätään arvonlisävero ja se veloitetaan sähkönsiirtolaskulla.

Kysymys: Millä tavalla verkkoyhtiö mittaa sähköliittymäni kulutuksen ja tuotannon?

Vastaus: Verkkoyhtiö mittaa ostetun ja ulos siirretyn myydyn sähkön erikseen käytten etäluettavaa sähkömittaria. Varsinaista tuotantoa kokonaisuudessaa verkkoyhtiö ei pysty mittaamaan vaan se näkyy invertterin mittarista. Käytetty mittaustapa riippuu verkkoyhtiöstäsi ja sen valitsemasta sähkömittarista ja/tai valitun sähkömittarin ohjelmoinnista. Suurin osa verkkoyhtiöstä mittaa kulutetun ja myydyn sähkön erikseen vaihe kerrallaan ns. standardi-mittausperiaatetta käyttäen, joka on aurinkosähkön tuottajalle epäedullista, koska se johtaa tilanteeseen, jossa voit sekä ostaa että myydä sähköä samaan aikaan.

Carunan ja Vantaan Energia Sähköverkot -yhtiöiden alueella on käytössä ns. Ferraris-mittausperiaate, jossa eri vaiheiden sähkön osto ja myynti lasketaan ensin yhteen ja vasta sen jälkeen rekisteröidään joko kulutettu tai myyty sähkö. Tällöin puhutaan vaiheiden välisestä netotuksesta. Tämä ns. Ferraris-mittausperiaate on aurinkosähkön tuottajalle edullinen tapa.

Mittaustapojen erojen takia Carunan ja Vantaan Energia Sähköverkot -yhtiöiden verkkojen ulkopuolella kannattaa suosia 3-vaiheista verkkoinvertteriä, joka tuo aurinkosähkön kiinteistön kaikkiin pistorasioihin ja kiinteästi asennettuihin sähkölaitteisiin, kuten liesi, lämminvesivaraaja ja sähkökiuas.

Kysymys: Kun hankin aurinkosähköjärjestelmän, joutuuko verkkoyhtiö vaihtamaan sähkömittarin ja maksaako vaihto?

Vastaus: Yleensä vanha etäluettava sähkömittari kelpaa myös aurinkosähkön tuotannon mittaamiseen, joten mittaria ei tarvitse erikseen aurinkosähkön takia vaihtaa. Sen jälkeen kun verkkoyhtiölle on kerrottu aurinkosähkön tuotannon aloittamisesta palauttamalla sille mikrotuotannon yleistietolomake, verkkoyhtiö alkaa kerää myös tuotantotietoja, jotka se toimittaa sähkön ostajalle.

Joidenkin verkkoyhtiöiden alueella verkkoyhtiö joutuu uudelleenohjelmoimaan tai vaihtamaan etäluettavan mittarin, kun aurinkosähkön tuotanto aloitetaan. Tämä on kuitenkin verkkoyhtiön vastuulla oleva asia, jota asiakkaan ei kannata murehtia.

Mittarin uudelleenohjelmoinnista tai vaihdosta ei tulisi periä erillisiä maksuja. Jos näin tapahtuu, ota yhteyttä aurinkosähköasiantuntijaasi. Mietitään yhdessä mitä voit tällaisessa tilanteessa tehdä.

Kysymys: Mitä voin tehdä, jos verkkoyhtiön toiminta on mielestäni väärin?

Vastaus: Sähkönsiirto on Suomessa monopoliliiketoimintaa, josta vastaavat alueelliset siirtoyhtiöt, joista tällä sivustolla on käytetty nimeä verkkoyhtiöt. Monopolin haltijalla on tiettyjä velvollisuuksia monopoliasemansa oikeuttaakseen ja sen toimintaa säätelevät lait, asetukset, määräykset sekä verkkoyhtiöiden oman edunvalvontaorganisaation Energiateollisuus ry:n suositukset. Ongelmatapauksissa pyri ensin keskustelemaan asiasta verkkoyhtiön kanssa suoraan. Jos asia ei selviä verkkoyhtiösi kanssa vie asia Energiaviraston (http://www.energiavirasto.fi/) tutkittavaksi. Energiavirasto valvoo, etteivät siirtoyhtiöt käytä monopoliasemaansa väärin ja peri ylihintaa asiakkailtaan.

Sähkön myynti

Kysymys: Voinko myydä tuottamani aurinkosähkön?

Vastaus: Kyllä. Kun aurinkosähköjärjestelmä on kytketty omakotitalon tai maatilan kulutusliittymään, aurinkosähköstä käytetään ensin automaattisesti osa omaan kulutukseen ja se osa mitä ei heti käytetä itse siirtyy automaattisesti verkkoon.  Ja tämän ylijäämäsähkön voi myydä tekemällä sopimuksen sähköyhtiön kanssa.

Kysymys: Paljonko myydystä aurinkosähköstä maksetaan?

Vastaus: Myymästäsi aurinkosähköstä maksetaan yleisesti joko sähköpörssin tuntikohtainen sähkönhinta vähennettynä joko 0,3 sn/kWh tai 10% palkkiolla tai sähkön ostosopimuksesi mukainen energianhinta. Sähkön myyntisopimuksessa ei tule olla kuukausimaksuja, koska se romuttaa myynnin kannattavuuuden nopeasti. Onneksi nämä kuukausimaksut poistuivat pääosin jo 2013 aikana.

Sähkön tuntihinta on viime vuonna aurinkosähkön
pääasialliseen tuontantoaikaan ollut hieman vuoden keskihintaa korkeampi, noin hieman reilut 3,5 snt/kWh. Tarkista tuntihintatarjouksista, että kyseessä on aito tuntihinta eikä esim. tuntihintojen kuukausikeskiarvo.

Sähkön keskihinta vuosittain sekä hinnanmuutos edellisvuodesta
Sähkön keskihinta vuosittain sekä hinnanmuutos edellisvuodesta, 2017 luvut tammi-marraskuun keskiarvon perusteella

Nord Pool -sähköpörssin Suomen tuntihinnan löydät osoitteesta: https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Kiinteän sähkön ostohinnan ehtona aurinkosähkön ostossa on ollut esim. Lappeenrannan Energialla kahden vuoden sopimuksen teko sähkön ostosta ja myynnistä. Näissä sopimuksissa sähkön myynti- ja ostohinta on ollut sama, tosin arvonlisävero maksetaan vain kun kuluttaja ostaa sähköä ja kerätään valtiolle.

K: Kenelle myyn tuottamani aurinkosähkön?

Vastaus: Yleensä myyt tuottamasi sähkön samalle yritykselle kuin jolta ostat sähkösi.  Suomessa sähköyhtiöillä ei ole pakkoa ostaa mikrotuottajien aurinkosähköä, mutta yleensä aurinkosähköä kuitenkin ostetaan. Jos nykyinen sähköyhtiösi (tämä on harvinaista) ei osta tuottamaasi sähköä tai ehdot ovat huonot, vaihda tällöin sähkön myyjääsi.

Vuonna 2017 alkaen olen saanut kentältä viestejä, että Fortum ostaa aurinkosähköä myös muilta kuin Fortumin omilta sähköasiakkailta. Aikaisemmin kaikki aurinkosähkön  ostajat vaativat että sama yritys myös myy ostamasi sähkön.

Jotkin uudet “halpaa” sähköä kauppaavat sähkön myyjät eivät osta aurinkosähköä kuluttajilta, vaihda tällöin sähkön myyjääsi.

Kysymys: Vaikuttaako aurinkosähkön myyntiin se, että verkkoyhtiönä on Caruna, mutta sähkön ostan tällä hetkellä Lahti Energialta?

Vastaus: Verkkoyhtiö ei vaikuta sähkön myyntiin, itse tuotettu aurinkosähkö myydään yleensä sille yritykselle, jolta kotitalouden sähkö ostetaan. Tässä tapauksessa aurinkosähköä tarjotaan Lahti Energialle. Yleensä hyvämaineiset sähköyhtiöt ostavat mikrotuottajien sähköä. Verkkoyhtiö huolehtii sähkön mittauksesta ja toimittaa myymäsi aurinkosähkön mittaustiedot ostavalle sähköyhtiölle.

Kysymys: Voimalani aurinkopaneelisto on alle 1kWp ja kulutan lähes kaiken sähkön itse, kannattaako minun myydä näin pieni ylijäämä?

Vastaus: Kannattaa myydä, saat sähköstäsi korvauksen ja tiedon ylijäävän sähkön määrästä. Kun mahdollisimman moni myy sähkönsä niin sähköyhtiöt joutuvat virtaviivaistamaan toimintansa ja se edistää aurinkosähkön mikrotuotantoa. Pidä huoli, että käyttämäsi sähköyhtiö ei peri kuukausimaksuja.

Puhtaanapito ja kestävyys

Kysymys: Miten käsittelen aurinkopaneeleita?

Vastaus: Käsittele aurinkopaneeleita aina puhtaat (viiltosuoja)käsineet kädessä, koska käden rasvasta jää aurinkopaneelin heijastuksenestopintaan pysyvä rasvainen sormen- tai kämmenenjälki. Ennen aurinkopaneelipaketin purkamista lue kuormalavan purkamisohje.

Kysymys: Miten puhdistan likaantuneet paneelit?

Vastaus: Suomessa sade yleensä riittää pitämään katolle  asennetut aurinkopaneelit puhtaana. Jos paneelit ovat jostain syystä erityisesti likaantuneet niin tutustu aurinkopaneeliesi käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet puhdistamisesta. Yleensä puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa ja mietoa puhdistusainetta sisältävää vettä. Auringossa lämminneille aurinkopaneeleille ei kannata suihkuttaa kylmää vettä, koska lasi saattaa hajota tästä. Puhdista paneelit mielummin aikaisin aamulla.

Kysymys: Kestävätkö aurinkopaneelit lunta?

Vastaus: Aurinkopaneelit kestävät paneelin teknisissä tiedoissa mainitun lumi- ja tuulikuorman, esim. 5400 Pa paneelin etupuolella, joka tarkoittaa noin 550 kg lunta jakautuneena tasaisesti paneelin 1m2 pintaalalle. Paneelin kiinnitysteline suunnitellaan kestämään haluttu lumikuorma, yleensä sama minkä kattokin on suunniteltu kestämään (lukema löytyy talon rakennuspiirustuksista), esim. 2kN eli noin 200 kg/m2.

Kysymys: Miten puhdistan aurinkopaneelit lumesta?

Vastaus: Kevätaurinko sulattaa aurinkopaneelit silloin kun aurinkosähkön tuotantoonkin on riittävästi auringonsäteilyä, joten aurinkopaneeleja ei tarvitse itse puhdistaa. Jos kuitenkin esim. naapurin kanssa kilpailun takia haluat puhdistaa paneelisi niin tutustu aurinkopaneelisi käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet lumesta puhdistamiseen. Yleensä lumesta puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa, joka on asennettu pitkään varteen. Puhdistaminen onnistuu vasta sataneelle pakkaslumelle tai suojalumelle. Paneelin pintaan jäätynyttä lunta ei kannata raapia vaan odottaa seuraavaa suojaa.

Takuut

Kysymys: Millainen takuu on invertterillä?

Vastaus: SMA Solar Technology AG:n SMA Sunny Tripower ja SMA Suunny Boy -inverttereillä on 5 vuoden valmistajan takuu.

Jos invertteri lakkaa toimimasta takuun alaisesta syystä niin valmistajan tekniseen tukeen Saksassa otetaan yhteyttä sähköpostitse serviceline-international@sma.de. Vian syytä selvitellään ensin teknisen tuen kanssa. Kun vika on varmistunut valmistaja lähettää uuden laitteen omalla kustannuksellaan tilalle ja ottaa rikkoutuneen laitteen vaihdossa itselleen.  Vanhan invertterin kansi vaihdetaan uuteen vaihdettavaksi tulleeseen invertteriin.

SMA:n uusilla 2017 julkaistuilla SMA Sunny Island -akkuinverttereillä on 10 vuoden valmistajan takuu.

Invertterin takuun voi pidentää 5 vuoden jaksoissa 25 vuoteen asti kunhan pidennyksen tekee ennen alkuperäisen 5 vuoden takuun loppumista.

Kysymys: Millainen takuu on aurinkopaneelilla?

Vastaus: Heckert Solarin Heckert NeMo -aurinkopaneeleilla on 11 vuoden valmistajan takuu valmistusvirheiden osalta sekä valmistajan antama 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu.

Heckert Solarin takuuehdot löytyvät tämän linkin kautta: http://www.heckertsolar.com/en/download-area/partner-download-center/general-terms-conditions.html

Kysymys: Mitä tarkoittaa aurinkopaneelin tehotakuu?

Vastaus: 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu tarkoittaa että 10 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 90% nimellistehostaan ja 25 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 80% nimellistehostaan. Nimellisteho mitataan ns. standarditestiolosuhteissa (STC).

Vakuutukset

Kysymys: Miten vakuutan aurinkosähkövoimalan?

Vastaus: Useilla vakuutusyhtiöillä kiinteistöön kiinteästi asennettu aurinkosähköjärjestelmä on vakuutettu kotivakuutuksen osana. Tällaisessa asennuksessa aurinkopaneelit ovat talon katolla ja invertteri kiinni talon seinässä sisällä tai ulkona. Vakuutusehdot saattavat vaatia ilmoittamaan aurinkosähköjärjestelmän asentamisesta vakuutusyhtiölle.

Maatilan aurinkopaneelit vakuutetaan maatilavakuutuksella. Ilmoita asennettu aurinkosähköjärjestelmä vakuutusyhtiölle ja tarkasta vakuutusehdot.

Pihamaalle telineeseen asennetut aurinkopaneelit eivät tyypillisesti ole kotivakuutuksella vakuutettuja. Tarkista vakuutusturva omasta vakuutusyhtiöstäsi.

Kysymys: Miten turvaan aurinkopaneelit kohteessa, jossa ei asuta ympäri vuoden?

Vastaus: Harkitse erillistä vakuutusta. Ota talteen kunkin aurinkopaneelin sarjanumero. Tee aurinkopaneeleihin omistajamerkintä infrapunavalolla näkyvällä maalilla tai kaivertamalla paneelin alumiinireunukseen (aurinkopaneelien valmistajat eivät yleensä hyväksy muutoksia paneelien kehyksiin). Lukitse aurinkopaneelien kiinnikkeet erikoistyökalulla kiinnikkeen Torx-kantaan lyötävillä pyöreillä teräskuulilla, jonka jälkeen aurinkopaneelin poistoon tarvitaan kulmahiomakone (myös itseltä).

Verotus

Kysymys: Maksanko sähköveroa tuottamastani aurinkosähköstä?

Vastaus: Jos aurinkosähkövoimalasi aurinkopaneeliston teho on alle 100 kWp et ole sähköverovelvollinen itse tuottamastasi aurinkosähköstä. Etkä tässä tilanteessa siis maksa sähköveroa tuottamastasi sähköstä.

Jos aurinkopaneeliston teho on yli 100 kWp, mutta voimalasi tuottaa alle 800 MWh aurinkosähköä vuodessa, olet sähköverovelvollinen, mutta et vielä joudu maksamaan sähköveroa tuottamastasi aurinkosähköstä.

Tullin ja valtiovarainministeriön tiedot aurinkosähkön sähköverotuksen helpotuksista: http://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiovarainministerio-ja-tulli-tiedottavat-sahkon-pientuotannon-verotus-helpottuu-toukokuun-alussa

Kysymys: Maksanko tuloveroa käyttämästäni aurinkosähköstä?

Vastaus: Itse käyttämästäsi itse tuottamastasi aurinkosähköstä et maksa tuloveroa.

Kysymys: Maksanko tuloveroa myymästäni aurinkosähköstä?

Vastaus: Maksat tuloveroa tuottamastasi ja myymästäsi aurinkosähköstä vain jos myyntisi tuottaa veronalaista
tuloa eli myyt sähköä kalliimmalla kuin sen tuottaminen sinulle itsellesi maksaa. Nykyisillä sähkön hinnoilla itse tuotetusta myydystä aurinkosähköstä ei ole muodostunut verotettavaa tuloa.

Verohallinnon mukaan: “(Kun) Sähkön myynnistä ei muodostu verotettavaa tuloa eikä siitä vahvisteta tappiota, joten esitäytetyllä veroilmoituksella ei ilmoiteta asiasta mitään.”

Verohallinnon ohje kotitalouden sähköntuotannon tuloverotuksesta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48484/kotitalouden_sahkontuotannon_tuloverotu/

Lähetä oma kysymyksesi osoitteella: vesamattipuro@gmail.com

###